Oikeudenmukaista tulonjakoako?

Tulevat viikot ovat mielenkiintoisia. Hallituspuolueet kokoontuvat keskustelemaan tulevista leikkauksista ja veronkiristyksistä. Tilanteesta tekee mielenkiintoisen se, että tämän hetkinen korkea verotus uhkaa jo nyt maamme kilpailukykyä eikä kukaan halua luopua saavutetuista eduistaan leikkausten muodossa. Maailmankuvamme on vinoutunut. Kansa vaatii hyvätuloisilta enemmän vastuuta ja kuuluttaa heitä mukaan talkoisiin maamme pelastamiseksi. Yrittäjyydestä, riskin ottamisen ja kovan työn tuloksena tulevista voitoista puhutaan kuitenkin usein kuin se olisi rikollista toimintaa. Mielestäni ennemmin on kuitenkin niin, että sosialistisen työnjaon idea perustuu näiden voittojen ryöstämiseen. Kutsumme tätä ryöstämistä ”oikeudenmukaiseksi tulonjaoksi”, vaikka taustalla on toisen omaisuuden väkisin ottaminen. Mielestäni nykyinen verotus koettelee jo monelta osin oikeudenmukaisuuden tajua. Jutta Urpilainen ehdotti yli 100 000 tienaaville solidaarisuusveroa. Jos tekemästäsi työstä yli puolet menee verotukseen, niin veroprosentin nostaminen entisestään koettelee oikeellisuuden tajua. Varsinkin, jos haluamme pitää osaavan työvoiman Suomessa. Jos joku maksaa veroja yli puolet tuloistaan, niin kumpi on todennäköisempää: se, että systeemi ei toimi, vaiko se, että kyseinen henkilö maksaa liian vähän veroja? Veron kiristyksissä on myös se ongelma, että siirrämme enemmän rahaa niiltä, jotka saavat ne tuottamaan, luovat työpaikkoja ja innovaatioita niille, jotka ovat viimeksi kuluneiden vuosien aikana saaneet aikaan käytännössä juuri päinvastaisia tuloksia. Verot ovat hinta siitä, että saamme asua hyvinvointiyhteiskunnassa. On kuitenkin myönnettävä tosiasiat ja käytävä keskustelut faktojen, ei mielipiteiden tai puoluekannan mukaan. Mieluiten käyttäisin rahat uuden toimivan systeemin luomiseen kuin vanhan rikkinäisen systeemin ylläpitoon. Pintaremontin sijasta on toteutettava rakenteisiin asti menevä peruskorjaus mikäli haluamme jatkaa Suomen uskomatonta menestys tarinaa.