Ystävällisyydestä voimaa johtamiseen

”Se, miltä ihmisistä tuntuu, saattaa olla kaikkein tärkeintä sekä henkilökohtaiselle että tiimin menestykselle. Ihmisten täytyy tietää, että sinä välität heistä, joten osoita säännöllisesti heille arvostusta. Sano ”kiitos” usein. Etsi asioita, joita juhlia. Kohtele ihmisiä kunnioittavasti”, kertoo Fordin toimitusjohtajaAlan Mulally (Schwartz, Gomes & McCarthy 2010). The Economistin (19.1.2013) mukaan Mulally myös elää niin kuin opettaa. Hän halaa – ja on täysin aito. Hän on johtaja, jolle haluat antaa parastasi. Mulally ei syyttele, mutta silti tarttuu asioihin. Hänen aikanaan politikointi on saanut Fordilla väistyä. Nykyisin yhtiössä ei suojata kaverin selustaa, vaan ongelmista kannetaan reilusti vastuuta. Tulosta on myös syntynyt. Kun Mulally tuli Fordin johtoon vuonna 2006, oli amerikkalainen autoteollisuus ollut vaikeuksissa jo useita vuosia. GM ja Chrysler joutuivat turvautumaan valtion apuun, mutta Ford ei näitä avustuksia tarvinnut. Vuonna 2011 Financial Times valitsi Mulallyn vuoden henkilöksi (Wikipedia). The Economist (19.1.2013) kertoo, kuinka Detroitin kolme suurta ovat onnistuneet hiljattain kääntymään hyvään suuntaan uuden johtajuuden alaisuudessa. Arvostetun brittilehden mukaan kuitenkin juuri Mulally omaa parhaat mahdollisuudet liittyäHenry Fordin, Alfred Sloanin ja Walter Chryslerin joukkoon suurena autojohtajana. Fordin johtamisessa on saavutettu jotain ainutlaatuista. Ehkäpä ystävällisyys on ollut ratkaiseva kilpailuetu? Hyvät käytöstavat ja ystävällisyys eivät todellakaan ole itsestäänselvyyksiä. Työelämässä huomio kiinnittyy herkästi ”kovaan bisnekseen”, mutta tuore Harvard Business Review (tammikuu-helmikuu 2013) käsitteleekin yhdessä artikkelissaan epäkohteliaisuuden hintalappua (The Price of Incivility, s. 114-121). Christine Porath ja Christine Pearson esittävät joukon uskottavia syitä, miksi kannattaa käyttäytyä nätisti. Epäkohtelias käytös ilmeni Porathin ja Pearsonin tutkimusten perusteella mm. seuraavasti: – 48 % vähensi tahallaan työponnistelujansa – 47 % vähensi tahallaan töissä vietettyä aikaansa – 38 % heikensi tahallaan työnsä laatua – 80 % menetti työaikaansa tapahtuneen murehtimiseen – 78 % kertoi sitoutumisensa heikentyneen ”Ei meillä huudeta toisille tai harrasteta julmuutta”, saattaa joku ajatella. Epäkohteliaisuus ei Porathin ja Pearsonin mukaan välttämättä ilmenekään kovin räikeästi, vaan kyse on usein puhtaasti ajattelemattomuudesta. Johtaja voi ottaa itselleen kunnian onnistumisista, mutta osoittaa sormella asioiden mennessä pieleen, tai hän voi esimerkiksi lähettää sähköpostia kesken esityksen. Tällaiset pienet teot voivat olla jopa vahingollisempia, koska ne eivät ole niin ilmeisiä ja niihin ei välttämättä kiinnitetä edes huomiota. Lopulta moraali kuitenkin kärsii. Johtajalle kasvun paikka voi Porathin ja Pearsonin mukaan ollakin hyvän esimerkin tarjoamisessa, palautteen pyytämisessä ja huomion kiinnittämisessä kysymyksiin. Paljon on ollut puhetta Steve Jobsin johtamistyylistä, joka ilmeisestikin oli melko autoritäärinen. Kuulee kerrottavan, kuinka Steve saattoi huutaa ja käyttäytyä todella törkeästi. Ehkä hänellä oli siihen varaa, mieshän oli nero. Sinulla ei kuitenkaan luultavasti ole samoja aseita käytössäsi. Kaikessa ei ehkä sittenkään kannata ottaa mallia Steve Jobsista, vaan mieluummin vaikkapa Alan Mulallysta.   Ville Saarikalle on kirjoittanut mm. laupeuteen, nöyryyteen ja kiitollisuuteen liittyviä tekstejä ilmaiseen kirjaansa ”Kadonneet aarteet – ajattomat, rikkaan elämän salat”. Kirja on luettavissa ilmaiseksi täällä »